Sain kutsun Jorvin plastiikkakirurgin vastaanotolle, arviointiin.

Paikalla oli hoitaja ja lääkäri, koko hommaan kului n. 10 minuuttia, jonka aikana taas mitattiin rintojen roikkuminen.

Sain paljon hyviä ohjeita: kannattaa laihtua vähän, ettei vatsa pömpötä niin paljoa leikkauksen jälkeen. Tämä vähän otti nuppiin, olenhan laihtunut viimeisen vuoden aikana 20 kg. Myönnettäköön, että en vieläkään kuulu keijukaisten kaartiin, mutta kaikki on kuitenkin suhteellista.

Sain kehoituksen hankkia sopivat, tukevat rintaliivit. Kysyin minkä kokoisia suosittelevat, mutta tähän en saanut vastausta, kun kukaan ei oikein osannut sanoa minkä kokoiseksi H kuppini saadaan pienennettyä.

Ennen leikkausta pitää myös käydä omatoimisesti mammografiassa ja rintojen ultra-äänitutkimuksessa. Tutkimus on voimassa puoli vuotta, joten totesin, että jos leikkaus tulee puolen vuoden kuluttua, ei mitään hoppua sen kanssa.

Lisäksi sain pinkan papereita joissa oli perustietoa leikkauksesta ja siihen liittyvistä mahdollisista komplikaatioista. Jos en ennalta olisi ollut tietoinen kaikista, voi olla, että homma olisi jäänyt siihen. Tulehdus, rintojen tunnottomuus, kuolio, ikuiset arvet yms. Nämä täytyy kertoa, jotta potilas voi tehdä valinnan haluaako ottaa riskin kaikista huolimatta.

Ehkä eniten kuitenkin mietitytti niinkin pieni asia kuin rintaliivien käyttö kuukauden ajan yötä päivää sekä se, että joudun opettelemaan selällä nukkumisen taidon. Yleensä nukun mahallani tai kyljelläni, mutta leikkauksen jälkeen ei rintoihin saa kohdistaa tällaista painetta (ymmärrettävää). En pidä selällä nukkumisesta, sillä selkäni menee aina jumiin ja jomottaa urakalla seuraavana päivänä.

Sain esittää toiveen itselleni parhaasta leikkausajankohdasta. Olen suunnitellut Niilin risteilyä lokakuun lopulle, joten totesin, että paras aika itsellenin olisi marraskuussa. Lääkäri totesi, että se on hyvä, silla luultavasti aiemmin ei olisi mahdollistakaan, kun tämä kuuluu kiireettömien leikkausten piiriin. Vaikka suomessa on olemassa hoitotakuu aikatauluineen, kriisit kuitenkin menevät tällaisten leikkausten edelle.

Lopulta lääkäri totesi, että laittavat minut jonoon, kutsu tulee postissa kotiin, kun sen aika tulee. Nyt siis jännäämään, milloin!